Elokuvasarjat syntyvät luonnostaan suurien katsojamäärien myötä. Voitollisen ja katsojaennätyksiä rikkoneen pilottifilmin jälkeen on helppo haalia kokoon rahoitus jatko-osia varten. Joskus os
at on käsikirjoitettu ja suunniteltu tarkkaan etukäteen, kuten Lord of The Rings, jonka kolme ensimmäistä filmiä käytännössä kuvattiin samalla kertaa. Useimmiten jymymenestystä tai niin sanottua blockbusteria
ei kuitenkaan tiedä etukäteen, vaan tuotantoyhtiöt tekevät vuosittain liudan filmejä, joista muutaman toivotaan lyövän itsensä läpi massoille. Hyvänä esimerkkinä Fast and the Furious lähti liikkeelle ensimmäisen filmin jälkeen sangen hitaasti, mutta on sittemmin päässyt hurjaan vauhtiin ja edennyt jo pian “kahdeksanteen” (https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Fate_of_the_Furious) osaan. Vaikka tämän uumoillaan olevankin sarjan päätös, suosio tuskin jätetään käyttämättä Hollywoodissa, joka ei tunnetusti jätä rahantekomoottoreita kylmilleen.
Tietyt hahmot ovat esiintyneet valkokankailla eri näyttelijöiden tähdittäminä jo vuosikymmeniä, kuten vakoilusankari James Bond, jonka nimeä kantavia toiminnan täyteisiä agenttitrillereitä on tehtailtu jo yli 25 kappaletta ja jotka ovat maailmanlaajuisesti tuottaneet jo yli kuusi miljardia euroa. Muihin rahalla ja katsojamäärillä mitattuihin superbrändeihin lukeutuvat muun muassa Marvel-elokuvat, Harry Potter, Star Wars sekä Hunger Games. Alla on listattu Top 10 elokuvafranchisea maailmassa ja suluissa niiden tuottama rahamäärä euroissa (luvut vuoden 2016 lopusta). Lähde: Statista.
Top 10 menestyneimmät elokuvasarjat:
1. Marvel-universumi (3,96 miljardia)
2. Star Wars (2,99 miljardia)
3. Harry Potter (2,43 miljardia)
4. Batman (2,09 miljardia)
5. James Bond (1,98 miljardia)
6. Peter Jackson’s Lord of the Rings (1,73 miljardia)
7. X-Men (1,70 miljardia)
8. Spider Man (1,48 miljardia)
9. Jurassic Park (1,37 miljardia)
10. Hunger Games (1,36 miljardia)
Muuttuvat markkinat
Suurten nimien, markkinoinnin tai rahan voimaan ei voi luottaa minkään uuden tuotteen myynnissä jos sisältö jättää toivomisen varaa. Elokuvissa kävijöiden kausittaisia mieltymyksiä on myös vaikea ennustaa, vaikka tietyt formaatit kuten teinikomediat ja sarjakuviin perustuvat elokuvat ovat kohtuullisen varmoja satsauksia. Amerikkalaiset elokuvayhtiöt pyrkivät välttämään suuria riskejä, sillä valmistuskustannukset ovat kohonneet merkittävästi viime vuosikymmeninä ja yli sadan miljoonan euron budjetti ei ole enää tavaton. Tunnettu ohjaaja ja paperilla hitiltä näyttävä yhdistelmä ei aina takaa voitollista lopputulosta. Tuorein tämänkaltainen yllätysfloppi on Steven Spielbergin Iso Kiltti Jätti (The BFG), josta on näillä näkymin tulossa yksi maineikkaan ohjaajan tappiollisimmista filmeistä.
Ajat ja katsojatottumukset muuttuvat, joten elokuvantekijöiden pitää myös pystyä sopeutumaan ajankuvan mukaan. Tämä on haistettu Hollywoodin ulkopuolella ja suurstudioiden rinnalle on noussut kilpailijoita yllättäviltä tahoilta. Netflix ja erityisesti Amazon ovat nousseet varteenotettaviksi elokuvantuottajiksi ja pystyvät tekemään sisältöä hyvin vapaalla kädellä ja kohtuullisemmalla budjetilla. Etuna on myös valmis jakelukanava. Ihmiset katsovatkin elokuvia yhä enemmän kotisohvalta käsin.