Kun koronan pandemia-aikaa alkaa olla takana jo pitkälti toista vuotta, aletaan olemaan siinä tilanteessa, että koronavirus on vaikuttanut aivan jokaisen arkeen tavalla tai toisella. Ei enää liene ketään, joka olisi säilynyt täysin turvassa viruksen seurauksilta. Toisille tämä on merkinnyt lasten tai omien opintojen siirtymistä etäopintoihin tai töiden siirtymistä etätöiksi, toisille taas vaikkapa vuosittaisen lomamatkan peruuntumista ja kolmansille niinkin pientä asiaa kuin maskin käyttämistä julkisilla paikoilla liikkuessa. Olivat vaikutukset sitten pieniä tai suuria, on tässä vaiheessa jokainen saanut jo kokea ne nahoissaan.
Koronavirus vaikuttaa kaikkiin aloihin
Siinä missä koronavirus on vaikuttanut tavalla tai toisella jo jokaiseen ihmiseen yksilönä, on sillä luonnollisesti ollut vaikutusta myös ihmistä suurempiin kokonaisuuksiin: yrityksiin. Siinä missä suomalaisten yksityishenkilöiden ei hyvinvointivaltiossamme ole tarvinnut pelätä totaalikonkurssia koronan aiheuttamien rahaongelmien johdosta, on yritysten tilanne ollut hieman tätä mutkikkaampi. Koska yritystoiminnassa pyörivät rahat ovat luonnollisesti hieman suurempia kuin yksityishenkilöiden taloudessa, ovat myös potentiaaliset rahalliset menetykset vastaavasti suurempia. Valitettavan moni yritys on koronan aiheuttamista syistä ajautunut rahalliseen ahdinkoon – tai pahimmassa tapauksessa jopa totaalikonkurssiin. Etenkin moni pienempi yritys on saanut pyristellä voimin pysyäkseen pinnalla, mutta eivät suuremmatkaan yritykset ole olleet koronan vaikutuksilta turvassa – eivät sitten ollenkaan. Myit sitten laadukkaita viskoosimatto ja tai hotelliöitä viiden tähden hotellissa, on yrityksesi liikevaihto taatusti kiikkunut koronan takia ainakin hieman.
Yksi ylivoimaisesti eniten pinnalle noussut koronasta siipeensä ottanut ala on tietenkin tapahtuma-alan ohella ollut kulttuuriala. Kulttuuri ja taide ovat asioita, jotka elävät ihmisistä – ja kun ihmisiä ei ole (tai tarkemmin ottaen ihmismassoja eli tapahtumia), ei ole koko alaakaan. Tämä on näkynyt alan yritysten liikevaihdossa suurena lovena. Moni yritys on joutunut pinnistelemään oikein kunnolla pysyäkseen poissa konkurssin uhasta ja moni yrittäjä on joutunut keksimään hyvinkin luovia ratkaisuja tilapäisen rahapulan eheyttämiseen.
Elokuva-alakin on kärsinyt koronaviruksen takia
Kun sanotaan, että koronasta ovat kärsineet pienet ja suuret, sitä todellakin tarkoitetaan. Vaikka elokuvateollisuus onkin yksi maailman loisteliaimmista ja suurirahaisimmista aloista, ei korona-aika ole ollut sillekään juhlaa. Monia projekteja on jouduttu lykkäämään, muokkaamaan tai jopa lakkauttamaan – ja aivan vähintään tekemään koronaturvalliseksi, mikä ei sekään ole ollenkaan ilmaista. Tuntien alan laajuuden, puhutaan tässä tapauksessa jopa miljoonien eurojen tappioista. Koska maailmamme talous muodostuu pitkälti ketjuista, vaikuttaa tämä ahdinko välillisesti myös moniin muihin tekijöihin. Esimerkiksi elokuvateatterit ja elokuvien suoratoistopalvelut ovat saaneet maistiaisen siitä, kun elokuvateollisuudella ei menekään enää kuin Strömsössä.
Tämä saatiin vastikään tuta myös Suomessa, kun maamme johtava elokuvateatteriketju ilmoitti kieltävänsä omien eväiden syömisen teattereidensa näytöksissä vastatoimena koronan aiheuttamalle rahalovelle. Jatkossa teattereissa saa siis syödä vain teatterin sisällä ostettuja eväitä, jotta yritys saa tahkottua takaisin edes osan niistä rahallisista menetyksistä, jonka koronavirus on sille aiheuttanut. Vaikka tämä muutos on aiheuttanut monissa närää, on se myös täysin ymmärrettävä. Jokainen meistä tietää, millaisella tavalla koronavirus voi ihmisiin vaikuttaa. Kuvittelepa siis sen vaikutus kokonaiseen ketjuun, joka työllistää jopa satoja ihmisiä. Yhtäkkiä omat ongelmat eivät tunnukaan niin suurilta, eikö?