Suomalaisen elokuvan historia ulottuu aina 1920-luvulle, jolloin elokuvien kaupallinen tuotanto alkoi toden teolla. Varsinainen kulta-ajaksikin nimetty elokuvien tuotantorypäs sijoittuu 1940- ja 1950-luvuille, ennen kuin television omistaminen ja sen katselu alkoivat kotitalouksissa yleistyä. Hiljaiselon jälkeen Suomi-kuva on viime vuosikymmeninä saanut uutta nostetta erityisesti dokumenttielokuvien myötä, joita on myös kansainvälisesti moneen kertaan palkittu. Lisäksi useat lähes sarjatuotannolla tehdyt elokuvat sekä amatöörivoimin tehdyt projektit ovat pitäneet yllä kotimaista elokuvakulttuuria.

Takavuosina lähes aina täysiä saleja keräsi Uuno Turhapuro ja hänen toilailunsa niin maalla, armeijassa kuin kaupungissakin. Uudemmista brändeistä menestyneimpiä ovat jo yhdeksän filmiä käsittävä Vares-elokuvasarja, joka Myytiin seitsemään eri maahan mukaan lukien Yhdysvallat. Komedioista Kummeli on pysynyt kansan kestosuosikkina aina näihin päiviin asti, vaikka itse televisiosarjan päättymisestä onkin jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Lasten hittielokuvia ovat vastaavasti Risto Räppääjä jo kuudella elokuvalla, sekä Rölli-peikko, joka valittiin vuonna 2006 Suomen suosituimmaksi satuhahmoksi ja jonka uusin tarina tuli elokuvateattereihin 2016 syksyllä.

Suomalaisia elokuvaohjaajia

Aki Kaurismäki on kiistatta arvostetuin suomalainen ohjaaja ja tuottaja, jonka teokset ovat keränneet useita palkintoja eri festivaaleilla, kuten Cannesin elokuvajuhlilla. Tämän omaperäisen tarinankertojan katsotuin elokuva on Mies vailla menneisyyttä, joka sai myös Oscar-ehdokkuuden vuonna 2002 parhaan ulkomaisen elokuvan kategoriassa. Tapahtuma on jäänyt monille mieleen, ei niinkään itse meriitin vuoksi, vaan suorasanaisen ohjaajan boikotoidessa juhlallisuuksia vastalauseena silloiselle Irakin sodalle. Tämä protesti ei jäänyt ainoaksi, sillä Kaurismäki on ollut otsikoissa tuon tuosta eri tapahtumien yhteydessä, ottaessaan kantaa politiikkaan niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Kun gallupeissa kysytään mikä on paras suomalainen elokuva kautta aikojen, monien kieli poskessa annettu vastaus saattaa olla Die Hard 2 – vain kuolleen ruumiini yli. Renny Harlinin ohjaama toimintaklassikko on jäänyt monille mieleen lumisista maisemistaan, sekä musiikin myötä, sillä Finlandia-hymni soi aivan elokuvan loppumetreillä. Myös Suomen lipun voi tarkkaavainen katsoja bongata räjähdysten ja luotien lomasta. Tästä onkin muodostunut tavaramerkki, sillä jokaisesta työstä voi löytää ainakin yhden piilotetun referenssin Pohjolan lakeuksille. Harlin on luonut nimen Hollywoodissa luotettavana ohjaajana, jonka elokuvat harvoin keräävät huippuarvosteluita, mutta jotka kuitenkin saavat ihmiset liikkeelle ja tekevät tasaisesti voittoa. Hänelle onkin kertynyt enemmän luokattoman huonoille elokuville pyhitettyjä Razzie-ehdokkuuksia kuin oikeita elokuvapalkintoja, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Harlinin ohjaamat elokuvat ovat tuottaneet yli miljardi euroa maailmanlaajuisesti.

Uuden sukupolven elokuvantekijät

Kaikkien aikojen katsotuin suomalainen elokuva on Star Wreck: In The Pirkinning, joka on harrastelijavoimin tehty Star Trek- ja tieteisparodia, joka vilisee viittauksia myös muihin kulttisarjoihin ja popkulttuurin ilmiöihin. Tämä lähes tuntemattomuudesta tullut yllätysnimi syrjäytti osuvasti aiemmin ykkössijaa pitäneen Tuntemattoman Sotilaan. Katsojalukuja selittää pitkälti elokuvan kohderyhmä (teinit ja nuoret aikuiset), sekä ilmainen internet-levitys. Samuli Torssosen luoman ja Timo Vuorensolan ohjaaman hersyvän hauskan, paljon sisäpiirin vitsejä sekä slapstick-huumoria sisältävän elokuvasarjan juuret ulottuvat kauas 1990-luvun alkuun, jolloin ensimmäiset, käytännössä ilman rahaa tehdyt lyhyet animaatiopätkät levisivät eri foorumeilla ja tiedostonjakelupalveluissa. Elokuvalle ei ole vielä tehty virallista jatko-osaa, mutta kaksikon toinen tieteiskomedia Iron Sky vuodelta 2012 on paljon velkaa Star Wreckille. Vaikka kunnianhimoinen projekti aiheuttikin tuotantoyhtiölle miljoonatappiot ja toteutus jätti kriitikot kylmäksi, kaksi jatko-osaa on kuitenkin luvassa, sillä elokuvan omaperäistä konseptia kehuttiin paljon.